Centre of The Centre part I

Viime viikonlopun vietin vaihto-oppilasjärjestön retkellä keskellä Australiaa. Matka oli joululahja vanhemmilta, enkä olisi parempaa lahjaa voinut saada. Meidän porukka oli todella hyvä, vain 17 nuorta ja kaksi aikuista. Maisematkaan ei ollut hullumpia ;) Tästä maasta löytyy vaihtelua, jos jostain.

Matka alkoi viime viikon torstaina, kun suuntasimme italialaisen vaihtarikaverini kanssa lentokentälle puolenpäivän maissa. Lensimme pienellä koneella, jossa ei ollut harmiksemme televisioita tai tabletteja. Täällä on tottunut liian hyvään. Euroopan lennoilta kun televisioita ei koskaan löydy. Selvisimme matkasta ilman televisioita, ja saavuimme perille Alice Springsiin neljän aikaan paikallista aikaa, joka on puolitoista tuntia Perthiä edellä. En ole ennen misään törmännyt puolentunnin aikaeroon, mutta täällä he sellaista käyttävät. Sekottaa päätä, jos ei mitöön muuta. Perillä meitä oli vastassa saksalainen vaihtari ja yksi matkamme aikuisista. Menimme yöksi reppureissaajien hotelliin, josta käveltiin illalliselle kaupungin keskustaan, joka ylätti minut suuruudellaan. Ajattelin, että Alice Springs olisi ollut joku pikku paikka, mutta ehkä enemmän loppupelissä Porvoon kokoinen, jos ei isompi. Muut matkaseuralaiset saapuivat vasta perjantaina, joten me kolme tyttöä juteltiin niitä näitä ja nautittiin surkeasta ilmastoinnista. Ei hauska kokemus, jos lämpötila on noin 40 astetta.

Perjantaiaamuna saatiin nukkua pitkään, jonka jälkeen suunnattiin takaisin lentokentälle muita vastaan. Kaikkien lennot olivat myöhässä, joten odoteltiin vähän ekstraa. Lopulta kaikki ja kaikkien matkatavarat oli kasassa, ja oli aika odotella bussikuskiamme. Hänen saavuttua otettiin matkan ensimmäinen ryhmäkuva, joka ei jäänyt todellakaan viimeiseksi. Sitten alkoi kuuden tunnin bussimatka kohti Kings Canyonia.

And the adventure begins

Pysähdyttiin matkan varrella monta kertaa. Ensimmäinen pysäkki sisälsi kameliratsastusta. Toisella pysäkillä oltiin 50km Australian maantieteellisestä keskustasta. Kolmas ja viimeinen pysäkki sisälsi lehmien kanssa asustelevan kamelin. Kamelit tulivat tänne eurooppalaisten mukana, mutta nykyisin Australiassa on maailman suurin villikamelipopulaatio.

A pet dingo

Some amels

The centre of the centre

A camel and a cow, best friends forever

Bussimatkalla leikimme kakiken näköisiä leikkejä, joilla valitsimme illan kokkaajat ja tiskaajat. Itse vältyin tänä iltana kummaltakin. Kokkaajiksi päätyivät italialaiset, joten odotukset pastalle oli kovat. Jotenkin he onnistuivat polttamaan pastan pohjaan, mutta kaikki olivat niin nälkäisiä, että söivät mukisematta.

Illan tullen sytytimme nuotion, paistoimme vaahtokarkkeja ja kerroimme tarinoita vaihtovuoden varrelta. Ihan partiomeininki siis! Lopulta oli aika käydä nukkumaan tähtitaivaan alle. Nukuimme swageissä, eli makuupussin ja teltan yhdistelmässä. Bussikuiskimme, joka oli myös oppaamme kertoikin meille sopivasti ennen nukkumaan menoa kaikista eläimistä, joka hän on kohdannut ja siitä kuinka ulos jätetyt kengät voivat lähteä dingojen matkaan. Asiaa ei auttanut myöskään vessa majaillut iso hämähäkki. Nämä eivät jääneet  reissun viimeisiksi eläintarinoiksi, mutta niistä lisää myöhemmin. Tähtitaivaan alle oli kuitenkin mahtava nukahtaa, ja jotain aivan uutta tuli koettua.

Loving the sunsets

// Last weekend I did a trip to the centre of Australia with other exchange students. There was 17 of us plus our chaperone and tour guide.

On Thursday we flew to Alice springs and spent the night there. On Friday we collected rest of our group from the airport and started our journey with a six hour bus ride. 

We did three stops on our drive to Kings Canyon. On the first stop we did a camel ride, which was amazing. I never thought I would do a camel ride in Australia, but it turned out that Australia has the world's largest wild camel population. So of course I had to do a camel ride! Second stop was literally in the centre of Australia. We had some lunch and then continued our journey. Last stop was on a cattle farm, where a camel lived happily with her cow friends. Never thought I would see that either.

Finally we arrived to the camp and enjoyed a pasta dinner made by the Italians. After bonfire, marshmallows and our exchange stories it was time to go to bed under the stars, because the next day was a big one. //

<3: Airi